Tulirokkoa ja huutokauppoja Latovainiossa

Tulirokkotapaus on vuodelta 1916. Huutokauppa 1920.

Torpparilakko Latovainiossakin

Niin,

Koko suomen alueella esiintyi liikehdintää ja torpparit menivät lakkoon. Jokioisten torpparit haastettiin oikeuteen kesällä 1916.

Humppilan torille kerääntyi väkeä lähikunnista noin 3000 henkeä seuraamaan tilannetta. Väki marssi Humppilan Huhtaan kautta kantaen kolmeatoista punalippua ja kokoontuivat Humppilan torille pitämään puheita koko päiväksi.

Käräjäistunto päättyi iltapäivällä kello 3 ja julisti viisi henkilöä lakon lietsonnasta kahdeksi kuukaudeksi vankeuteen. Torpparit päättivät valittaa tuomioista hovioikeuteen.

59 torpparia tuomittiin häädettäväksi heti torpistaan ja suorittamaan kartanolle korvaukset tekemättömistä torpparipäivistään.

Hämeenlinnasta oli tullut paikalle kahdeksan poliisia paikkakunnan poliisin avuksi, mutta mitään rettelöintiä ei esiintynyt. Kun kartanon isännöitsijä asianajajineen ajoi käräjäpaikan ohitse, hänelle huudettiin "ALAS". Torpparit päättivät jatkaa lakkoa tuomioista huolimatta. 

Jokioisten Torpparilakko Oikeudessa

Jokioisten lakossa olevat torpparit olivat haastetut Jokioisten ja Humppilan käräjäkuntain välikäräjille. Tilaisuuteen oli kerääntynyt kansaa arviolta noin 3000 henkeä. Humppilan pitäjän, Metsämaan, Urjalan, Auran, Jokioisten ja Punkalaitumen työväenyhdistykset marssivat kolmeatoista lippua kantaen pitkin maantietä Huhtaan kylästä Hunppilan asemalle, jatkaen siitä ohi käräjätalon aina Humppilan toripaikalle.

Siihen he asettuivat ja pysyttelivät siinä koko päivän pitäen puheita.

Oikeuden istunro alkoi klo 10 ja päättyi kello 3. Julistamassaan päätöksessä oikeus tuomitsi 4 torpanpoikaa jotka on lakkolaisten johtajia, väkivallasta, estäessään halullisia työhön menijöitä työstä rikoslain 12 §:n mukaan 2 kuukauden vankeuteen ja yhden torpparin samasta rikoksesta samaan rangaistukseen. Kaikki 59 torpparia tuomittiin heti häädettäväksi asuinnoistaan ja jätettiin heille oikeus erikseen hakea korvaus tämän vuoden sadosta.

Jokioisten yhtiölle annettiin samoin oikeus erikseen hakea korvausta suorittamatta jääneistä päivätöistä. Torpparit vetosivat kaikki hovioikeuteen ja samoin vetosivat kaikki vankeuteen tuomitut tyytymäyyömyyttä päätökseen.

Väkijoukko pysyi koko ajan mallikelpoisessa järjestyksessä häiritsemättä pienimmälläkään tavalla oikeuden istuntoa tai eukä tunkeutumatta käräjätalon pihalle- Hämeenlinnasta kutsutut 8 poliisia ja 1 paikkaunnan poliisi olivat aivan tarpeettomia.

Kun Jokioisten yhtiön isännöitsijä ja hänen asianajajansa ajoivat kotiin väkijoukon läpi, heille huudettiin ”ALAS”

Käräjäpaikan läheisyydessä pitämässään kokouksessa väkijoukko päätti jatkaa lakkoa.

8 päivänä Minkiönkylässä pitivät lakkolaiset kokouksen jossa nimesivät 8-miehisen lähetystön kuntakokoukseen jossa he anovat kuntaa suorittamaan heille ne kaikki kustannukset joita heille Osakeyhtiön riitajutussa oli kertyneet.

Kuntakokouksen puheenjohtaja kieltäytyi jyrkästi kuntakokousta tätä varten kokoonkutsuttamaksi

Torpasta häätö Jokioisilla

Niin,

Torpparit menivät kaikki jossain vaiheessa lakkoon ja kartanoiden omistajat vastasivat siihen häätämällä torpparit mökeistään.

En tiedä liittyykö tämä siihen, vai onko muita syitä mutta joka tapauksessa pappila etsii uutta vuokralaista Jokioisissa vuonna 1903.

Myös kaksi jokioislaista poikamiestä etsii naisseuraa.

Jokioisten kartanon peltopinta-alat ja eläinluku vuonna 1919

Olihan siinä lehmää ja hevosta sekä niille laidunta.

Jokoisten kartano Valtion haltuun

Kun Kordelin oli surmattu se merkitsi sitä että Suomen Valtio osti Jokioisten kartanot kuolinpesästä. 01.08. 1918

Alkoi uusi aika ja siitä tehtiin selkoa tässä.

Jokioisten mietintö lampuotitilat

Niin,

Oli se monimutkaista kun kartanon lampuotitilat itsenäistyivät.

Luettelo tehty toukokuu 1919.

Jokioisten mietintö sukuoikeustilat

Niin, Toukokuu 1919

Sukuoikeustilat. Kun Kordelin oli surmattu ja Jokioisten kartano päätynyt valtion haltuun, alettiin selvittämään mitä niiden oikeuksiin kuuluu koska erilaisia sopimuksia on tehty eri aikoina. Samoin piti järkevöittää rakennusten ja peltojen sijainti paremmaksi kokonaisuudeksi.

Ensin luetteloitiin kaikki tilat ja osa sukuoikeustiloiksi luokitelluista päätyikin lampuotitiloiksi joissa ei esim. ole oikeutta metsään lainkaan. Niistä myöhemmin.

Isäntiä tiloilta löytyi 26 ja emäntiä 30. Työntekijöitä oli vähän yli kaksi. Kylvökone oli 24 tilalla ja puimakone 25 tilalla.

Jokioisten kunnallisvaalit 1920

Niin,

Hieman oudot kun sama nimi esiintyi kahdella listalla. Mikä lie systeemi?

Latovainion Osuuskauppajuhla.

Niin, Latovainion Osuukauppajuhlissa.

Kerran muistan olleeni. Olisiko ollut 1961? Oli Peräkylän Aatu esiintymässä ja aukoi liivejään, sekä puhui holjakkaita juttuja. Väki nauroi selkäkeikkanauruaan. Jokuset kävivät nurkan takana ja kopeloivat kivijalan koloja. Korroon Harri pääsi taikurin apulaiseksi ja kahmi kolikoita ilmasta, ne kilahtelivat vaan taikurin ojentamaan kuppiin ja pari lanttia löytyi hänen korvastaankin.

Olisi se holjaa ollut jos siellä lisäksi esillä olisi ollut oikein lihava ja toisena laiha lapsi. Minä olisin kelvannut siksi laihaksi ja lihavaksi en ehdota ketään.

Siinä olisin vaan istunut perin törtevän totisena ja rahat olisivat menneet Osuuskaupan raittiusjaoston virkistysmatkojen kassaan. Eli miesväen Vorssan markkinareissuun.

Vuonna 1897 oli tämmönen näyttely, muttei Latovainiossa.

Rankkaa oli noillakin kun 12 tuntia istuivat.

Sukuoikeustilojen oikeusjuttu Jokioisilla 1915

Niin, kun Jockis Gods Ab alkoi leimaamaan kartanon metsiä jotka oli ositettu sukuoikeustilojen käyttöön, asia meni hovioikeuteen.

Hakkuuasiaa vastustivat Malakias Yrjänä Vaulammilta, Oskari Äijälä Latovainiosta, Matti Nikula Jänhijoelta, Kaarle Kara Kiipulta, Viktor Jaakkola Vaulammilta, Matti Timari Saarten kylästä, Joose Laurila Haapaniemen kylästä, Oskari Mattila Vaulammin kylästä, Juho Kutila Kiipun kylästä ja J. Ylikylä Niemen kylästä.  Lisäksi pari forssalaista ja ypäjäläistä asianomistajaa yhtyivät oikeusjuttuun.

Hakkuiden ja leimauksen keskeyttämisvaatimus perustui Kuninkaallisen Majesteetin elokuun 24 päivä vuonna 1784 antamaan määräykseen ettei sukuoikeustiloille kotitarpeiksi osoitettuihin metsiin saisi kajota.

Turun hovioikeus päättikin ettei leimauksia saisi jatkaa eikä hakkuita aloittaa.

Latovainion kansakoulu

Niin, se urakkasumma ja tekijät selviävät tästä.

Ja Jokioisten kouluista ylipäätään:

Vanha Forssan Lehti

Niin,

Mielenkiintoisia mainoksia.