Hammaslääkäri kävi Latovainiossa

Latovainiossa ei ollut virallista kotiparturia. Joskus minä kävin klippurilla Minkiöllä Tupalan Suomalla. Kotonansa oli pienimuotoinen parturitila. Lapsen pää on aika helppo parturoida, reklamaatioita suoraan asiakkaalta ei yleensä tule. Asiakkaat vaan vähenee vähitellen jos kaverit arvostelee.

Jännä haju oli siinä niklatusta astiasta ja punaisen kumipallon avulla sumutettavassa nesteessä, jota lopuksi sai kuontaloonsa. Suomalla oli varmaan Jokioisten hempein äänensävy ja puheen intonaatio.

Mutta ensimmäisen kouluvuoden aikana saimme tutustua  kunnan hammaslääkäriin Martta Huoviseen, mikäli reikiä oli hampaisiin päässyt tulemaan. Hän oli toista maata ja ronski nainen joka oli kuulopuheen mukaan toiminut sota-aikana kenttäsairaaloissakin. Tutkiessaan hampaat ensin alustavasti koululla, hän otti pään tukevasti isojen tissiensä väliin ja alkoi huudella kovalla äänellä avustajalleen: 

Ykköset terveet. kakkoset terveet, kolmonen ylhäällä reikä jne. Sana reikä huudettiin normaalia kovempaa ja ärrää surauttaen joka aiheutti oppilaassa jo kauhukuvia tulevasta paikkauskäynnistä itse vastaanotolla Jokioisten keskustaajamassa. Mitään puudutusta ei tunnettu ja porat olivat pienikierroksesimpia kuin nykyisin, myös kaikki porausjätteet piti niellä eikä saanut sylkäistä kuten nykyisin. Suurin osa aikuisten hammaslääkärikammosta onkin perua näistä lapsuusajan hammaslääkärikokemuksista.

Joissakin perheissä uskottiin lasten kauhukertomuksia ja nuorempia pelokkaampia lapsia kuljetettiin omalla kustannuksella yksityiselle hammaslääkärille. Martta oli myös monelle lapselle ensimmäinen holkkitupakkia polttava nainen jonka he näkivät muualtakin kuin televisiosta. Kesken luokan tarkastuksen hän piti muutaman tauon ja vetäisi hermosauhut, tupakki suussaan  hän ei kuitenkaan kenenkään hampaita operoinut, saatika karistanut tuhkia lasten apposen avoimena oleviin suihin.