Historiallinen Latovainio IV

Väinö Linnan "Täällä Pohjan Tähden Alla" kertoo mikä kohtalo oli kartanonherra Kordelinilla syntymäpäivänään, joten ei siitä sen enenpää.

Torppareiden ja vähäväkisten asema oli framilla koko 1900-luvun alusta asti. 1903 Jokiläänin taksvärkkiläiset menivät lakkoon protestoiden 12-tuntista työpäivää vastaan. Lakon seurauksena se lyhenikin yhteentoista tuntiin vuonna 1904. Kartanonherrana oli Mannerheim ja Venäjän vallankumouksen melskeissä olot menivät perin rauhattomaksi myös Suomessa.  Vuonna 1917 teollisuudessa oli siirrytty kahdeksantuntiseen työpäivään ja maatalousväki vaati myös samaa. Joitakin vapaaehtoisia sopimuksia tehtiin mutta rettelöintikin jatkui. Syntyi työväenliike.

Myös Latovainioon perustettiin torppariyhdistys sos.dem. puolueen alaosastona. Oma torppa rakennettiin talkoilla v. 1909. Torppaa alettiin myöhemmin nimittämään työväentaloksi ja 30-luvulla isännät tekivät Rehtijärvelle vastavoimana suojeluskuntatalon, -Rehtilän.

Latovainion työväentalo on nähnyt seiniensä sisällä paljon toimintaa. Siellä on ollut mm. punaisten esikunta ja runsaasti iltamia sekä loppuaikoina osuuskauppajuhlia. Työväentalon vastuuhenkilöinä toimivat perinteisesti Osuuskaupan kauppiaspariskunnat, viimeisinä Ensio ja Irene Lahti. Työväentalo myytiin 1970-luvulla Pentti Simolalle joka myi sen myöhemmin eteenpäin ja uusi omistaja muutti sen asuinkäyttöön. Rehtilän suojeluskuntalo on aktiivissa toiminnassa edelleen ja siitä on muodostettu osakeyhtiö.  Rehtilän nuorisoseuran ja Jokioisten maamiesseuran omistama seurantalo on suosittu juhla- ja liikuntatila ympäri vuoden.