Koskela Latovainio

>
Jos kävellään tuosta Tyytynojan sillalta Koskelantietä kohti länttä, (kuvassa yksi lonkero). Oikealla avautuu Tiensuun pellot. Menee ihan Kuumantielle asti ja pohjoisessa rajana on Tyytynoja joskin siihen kuuluu nykyään myös Meron pellot, siellä toisella puolella mistä tultiin.

Vasemmalla on Koskela. Tästä eteenpäin entisaikaan alue oli liki kaupalle asti entisen Klemelän eli Hienukan maita. Ruotsin Kuningas vahvisti Hienukalle perintörälssitilan oikeudet niinkin aikaisin kuin vuonna 1767.
Veroja siihen aikaan tälläinen Hienukan kokoinen tila maksoi  kartanolle sata hopeataalaria. Olisiko hehtaareja ollut vähän alle kolmisensataa hehtaaria?

Tuo Koskela on erotettu Klemelästä samoihin aikoihin kuin Kuusela ja Silvolakin. Kaikissa näissä tiloissa oli emäntänä kolme Klemelän tytärtä ja kaikki tilat menivät myöhemmin pakkohuutokauppaan. Koskela 1930 -luvulla. Myöhemmin Koskela pilkottiin vielä lisää kun siirtolaisia alkoi tulla ja valtio vaati pakkolunastuksia. Pakkolunastuksilta säästyi jos tila oli alle viisikymmentä hehtaaria ja siksi kait sukupolvenvaihdoksen yhteydessä otettiin myös uusia rajapyykkejä käyttöön. Siirtolaisia tuli Jokioisille pääosin Muolaan pitäjästä Himalan kylästä. Kartanon maista lohkottiin useita palstoja mm. Kuumasta ja Rehtijärveltä.

1930 -luvun lama oli ankara ja työväki kulki maanteillä kerjuulla. Haanpään Pentti on kirjoittanut tästä aiheesta novelleitakin. Myös talonpojat olivat pinhuusissa, koettiin senaikainen valuuttalainakatastrofikin. Osuuspankki oli järjestänyt ns. Ranskan lainaa ja se osoittautui monelle giljotiiniksi.

Ranskan lainasta tarkemmin tässä.

Tuolta Koskelan rakennusten läpi tuleva tie yhtyy uudestaan Koskelantiehen metsäsaarekkeen jälkeen. Saarekkeessa on neliömäisiä laatikoita. Isoin niistä on tappurimakasiini. Sitten ne pienemmät kuuluvat Koivuniemen tilaan. Ensimmäinen Koivuniemen herra oli Ilmari joka ei kuitenkaan paljoakaan töllissään asustellut. Sittemmin siinä on asunut vapaa-aikoinaan mm. eläkkeellä oleva opettaja, enpä tiedä nykytilannettta.

Koskelan kaksi isäntää. Polvella istuva syntyi 1909.

Suuri maatilakirja vuodelta 1932 kertoo seuraavaa:

Kylä	Latovainio
Tilan nimi	Koskela
Tilannevuosi	1932
Omistaja	Joose Koskela , Martta o.s. Klemelä
Lisätietoja	KOSKELA, 4 km Minkiön asemalta ja 11 km Forssasta. Omistajat v:sta 1910 Joose ja Martta (o. s. Klemelä) Koskela. Ollut emännän suvulla n. 100 v. Erotettu 1909 Klemelän tilasta. Pinta-ala 94,03 ha, josta puutarhaa 0,03, peltoa 28, metsämaata 48 ja joutomaata 18 ha. Talouskeskus tasaisten savi- ja multapeltojen keskellä, kylätien varrella. 18 lehmän navetta ja 6 hevosen talli tehty tiilistä 1911. Vesijohto. Viljelyskiertoja 2: A. kesanto, syysvilja, 4 heinää, 2 kevätviljaa; B. 2 kauraa, 4 heinää. V. 1930 oli 3 ha ruista, 0,5 vehnää, 5 kauraa, 1 ohraa, 0,32 perunaa, 0,45 juurikasveja, 14,73 heinää ja 3 ha kesantoa. Kotieläimiä: 3 hevosta, 10 lehmää, 1 sonni, 2 sikaa ja 20 kanaa. Maito myydään Minkiön osuusmeijeriin sekä viljaa, lihaa, munia ja rehuja paikkakunnalle. Havumetsästä myyty saha-, paperi- ja polttopuita. Voimakoneena öljymoottori. Omistaja on useissa kunnallisissa luottamustoimissa.
	Siinä Joose ja Martta:
Lähde	Suomen maatilat, II osa